torstai 22. tammikuuta 2015

Niksejä tavaran vähentämiseen

Kirjoitin aijemmin pienentilan säilytysratkaisuista ja mainitsin samalla tavaran vähentämisen olevan helpoin ratkaisu säilytysongelmiin. Reilu puolet pienempään asuntoon muuttaessamme karsin ison osan tavaroistamme. Muuttaessamme meillä oli vanhassa kodissa 16m2 huoneellinen jätesäkeissä olevaa roinaa, jotka kiikutin kierrätykseen. Lisäksi etsin monelle huonekalulle uuden kodin ennen muuttoamme.

Olen kumminkin joutunut jatkamaan tavaroiden tarpeellisuuden miettimistä täälläkin. Ensimmäisenä kun muutimme huomasin astiakaapin rajallisuuden. Jouduin tosissani miettimään mitä astioita tarvitsemme ja mitkä ovat turhia tai mitä ilman voisimme pärjätä. Nykyään kaikki astiamme mahtuvat keittiöömme hyvin.
Astioiden vähentämisen aloitin pakkaamalla suurimman osan astioistamme laatikoihin, jotka vein vintille säilytykseen. Näin ei tullut hukattua tarpeellisia astioita turhaan. Oikeastaan ainoat astiat, joita hain takaisin olivat kattilat, niitä käytän yhdelläkin ruuanlaittokerralla yllättävän paljon. Samalla kun karsin astioita hankkiuduin eroon kaikista huonokuntoisista säilytysrasioista ja muoviastioista, kauhoista ja kipoista.
Keittiön kaapeista löytyi myös kaikkea kynttilänjaloista, pattereista ja maljakoista lähtien. Montako maljakkoa tarvitaan? Tarvitseeko taloudessa, jossa ei polteta kuin sähkökatkon aikaan kynttilöitä olla kynttilänjalkoja laisinkaan... varsinkaan kun sopivia kynttilöitä niihin ei ole?

Seuraavaksi mietin mitä tavaroita meillä käytetään? Meillä oli iso kaapillinen dvd-levyjä ja jopa videokasetteja. Ne kaikki oli katsottu kertaalleen ja sen jälkeen laitettu kaappiin odottamaan seuraavaa katselukertaa. Nykyään kaikki elokuvat voi katsoa netistä, joten koen dvd:iden säästämisen turhaksi, puhumattakaan videokaseteista. Onko sinulla hyllyllä dvd:itä? Katsotko niitä? Ja entäpä sitten kirjat? Kirjahylly pullisteli meillä erilaisia kertaalleen luettuja huonoja pokkareita, aikakausilehtiä ja muuta luettavaa, jota ei tule luettua ikinä toiseen kertaan. Muuttaessa karsin ison osan kirjoista pois. Jätin vain ammattikirjallisuuden ja sellaiset kirjat joista olen itse joskus pitänyt todella kovasti.

Aloin katsomaan myös kaappien ja hyllyjen päälle, joissa notkui erilaisia koriste-esineitä. Ovatko ne tarpeellisia? Nykyään meidän koriste-esineemme ovat myöskin käytännöllisiä. Kaapin päällä nököttävä pieni maitotonkka kätkee sisäänsä pieniä harvoin käytettäviä käyttöesineitä, kuten neulan ja lankaa. Kellokin on ihan tarpeellinen kapistus.
Kaapin perältä löytyi myös isoisoisoäidiltä peräisin olevat salaattiottimet, ne olivat tuntuneet liian arvokkailta käytettäviksi niin tunnearvoltaa kuin rahalliselta arvoltaankin. Tuumasin asiaa hetken uudestaan. Hävittäähän niitä ei voinut, joten ainoa tapa säästää ne oli ottaa ne käyttöön. Tavara on arvokkaimmillaan käytössä. Onko sinulla tavaraa, jota et ole raaskinut käyttää sen arvokkuuden vuoksi?
Meillä on myös iso kasa kaikkea mitä käytetään "kerran vuodessa". Tälläisiä asioita ovat esimerkiksi mehupuristin ja lihamylly. Ne ovat isoja, mutta tarpeellisia silloin kun niitä käytetään. Karsimalla tarpeeksi tavaraa sain myös nämä kerran vuodessa käytettävät asiat mahtumaan kaappiin hyvin.

Talouspaperi on aina mielestäni ollut turhaa. Kun lapsen naaman pyyhkii talouspaperiin saa olla itse seuraavaksi pyyhkimässä tai pesemässä käsiään. Lisäksi paperia joutuu ottamaan hirmuisen tollon käteensä että se ajaa asiansa. Meillä on käytetty rätteinä lasten syntymästä asti harsoja. Tämä on herättänyt kummastusta lähipiirissä, joka on sai minut miettimään mitä muuta tavaraa/asiaa ostetaan kaupasta vain sen takia että siihen on totuttu? Mitä tavaroita me todella tarvitaan ja mitä ostetaan vain sen vuoksi kun niin on totuttu tekemään? 

Vaatekaapin sisältö on kokenut hurjan muodonmuutoksen. Minulla oli ennen saman kokoinen vaatehuone kokonaan omille vaatteilleni käytössä, missä nyt istun ja kirjoitan tätä tekstiä ja kutsun tätä huonetta työhuoneeksi! Vaatekaappi sijaitsee täällä työhuoneen nurkassa ja vie yhden kokonaisen seinän tilaa. Mitoiltaan se on noin 180cm x 60cm x (korkeus) 200cmja siihen mahtuu koko (kohta) viisi henkisen perheen sisävaatteet, osa "kerran vuodessa" käytettävistä tavaroista, ompelutarvikkeita ja kaikki matkalaukut ja reput. Minun vaatteeni vie edelleen eniten tilaa kaapista ja siinä osioissa olisi eniten karsittavaa, mutta parempaan suuntaan ollaan matkalla. Olen yrittänyt ostaa perheelle sellaisia vaatteita joita on helppo yhdistellä. Vaatteissa ostan usein peruspaitoja ja sukkahousuja halvalla, joiden tiedän kestävän yhden lapsen käytön verran kulutusta. Haalareissa sen sijaan yritän valita kestäviä merkkituotteita perusväreissä, jotta ne kestäisivät lapselta toiselle. Merkkituotteissa on myös se hyvä puoli että niissä arvo säilyy, varsinkin jos sattuu löytämään sellaisen käytettynä kirpputorilta.
Varsinkin lapsille tuli ennen ostettua vaatteita heräteostoksina kirpputorilta "kun ovat niin halpoja". Kaappi pullisteli ja silti sinne oli saatava lisää vaatetta, vaikka vastaaviakin oli jo käytössä. Nykyään en tee heräteostoksia ja kirpputorillekin yritän varustautua aina listan kanssa mitä tarvitsen. On eri asia haluta kuin tarvita!

Tavaroiden ostaminen on varmaan jonkinlainen pakokeino. Muistan joskus käyneeni kauppakeskuksissa kiertelemässä ihan vain huvikseen. Oletteko te harrastaneet tätä päämäärätöntä hortoilua kaupasta toiseen tavaroita hipellellen? Kokeilin joulun aikaan samaa lähestymis tapaa, mutta en löytänyt mitään ostettavaa! En tarvinnut mitään ja olokin oli vähän orpo ilman sitä listaa missä sanotaan mitä tarvitsen. En enää myöskään surffaile netissä ja mieti mitä minä tai lapset seuraavaksi tarvitsisivatkaan. Heräteostokset eivät enää tuo hyvänolon tunnetta. Vaikka täytyy myöntää että sorrun usein ruokakaupassa käydessäni ostamaan jotain sellaista mitä ei olisi pitänyt ostaa - kuten vanukkaan tai pähkinöitä... ruoka onkin heikko kohtani ;).

Kylpyhuoneessa on varmasti jokaisella jotain mistä voi karsia. Ylimääräistä kosmetiikkaa ainakin. Mitä kosmetiikkaa käytät päivittäin tai viikoittain? Mitä et ole tarvinnut viimeiseen vuoteen ollenkaan? Meikkivalikoimani oli hyvin laaja, vaikka todellisuudessa käytän päivittäin korkeintaan neljää tuotetta. Säästettävien meikkien listalle tosin pääsi vajaa 10 tuotetta, sillä erikoisempiin tapahtumiin saatan sotkea muutakin naamaani kuin perusmeikkejäni.
Lääkekaappiin kurkkaus auttaa myös vähentämään tavaraa, sieltä löytyi ainakin meillä hirmuinen kasa vanhentuneita lääkkeitä ja jopa roskia.

Muuttaessa tuli kurkattua myös työhuoneen kaappia kriittisesti. Olin säästänyt kaikki opiskeluaikojeni luentomuistiinpanot ammattikoulusta aina ammattikorkeaan asti. Ikinä en kumminkaan ollut tarvinnut niitä uudestaan tenttien jälkeen. Kun katsoin ammattikouluaikojeni muistiinpanoja tajusin myös niiden vanhentuneen ja netistä löytyvän saman tiedon helposti tuoreena. Työhuoneesta löytyi myös iso kasa kaikkea muuta joskus tärkeäksi luokittelemaani paperia, jota en todellisuudessa ollut tarvinnut.

Mistä muualta mielestänne kodeista löytyy turhaa tavaraa? Mikä on teidän heikkokohtanne tavaran suhteen?

Tärkeintä tavaran vähentämisen suhteen on olla ostamatta lisää tavaraa, jota ei tarvitse! Mitä enemmän olen onnistunut vähentämään tavaraa ja tavaroiden ostamista sitä vähemmän olen huomannut tarvitsevani tavaraa. Tavaran hamstraamisen sijaan pystyy keskittymään siihen mikä tekee onnelliseksi. Netissä ei tarvitse kuluttaa aikaa miettien mitä seuraavaksi tarvitsisi ja aikaa jää muuhunkin. Mikä teidän tekee onnelliseksi? Tekeekö tavara onnelliseksi?

11 kommenttia:

  1. Kirjoitus on kuin suoraan omia ajatuksiani. Heräsin viimevuoden puolella siihen, että jokapaikka on sotkuinen, kun tavaraa kertakaikkiaan on liikaa. Olen nyt kuskannut tavaroita kirpparille, kierrätykseen, ihan roskikseenkin. 5 täyttä kassia vein läheiselle päiväkodille askartelumateriaaliksi.

    Meillä on haaveena muuttaa "sitten joskus" pienempään taloon, ja kertakaikkiaan näiden tavaroiden kanssa ei mahduta mihinkään pieneen taloon! Kamala ajatus, että unelmien talo menisi sivu suun siksi ettei sinne mahdu kaikkia (sinällään turhia) tavaroita.

    Lopulta tarpeellisia tavaroita on aika vähän. Mutta mitä vapaapäivinä tehdään jos ei käydä kirpparilla? Mitä vieraissa kaupungeissa tehdään jos ei käydä kirpparilla? Missä kavereiden kanssa käydään jos ei käydä kaupoissa pyörimässä ja kahvilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan siellä kirpparilla käydä, mutta pitää vain mielessä mitä tarvitsee, eikä sorru heräteostoihin... ;)

      Poista
  2. Apua kuului päästäni kun luin kirjoitustasi. :D Meillä on ihan liikaa tavaraa ja sitä on niin itse asunnossa,navetassa kuin autotallissakin. Odotan sitä hetkeä kun olisi aikaa käydä kaikki tavarat läpi ja heittää ylimääräinen roskikseen tai kierrätykseen.

    Hyvä kirjoitus joka pistää kyllä miettimään tarvitseeko sitä oikeasti niin paljon tavaraa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai sellaista sopivaa hetkeä tule ikinä... jostain on vain aloitettava :)

      Poista
  3. Minulla on ollut muutosta asti (kohta 9v) suuri osa tavaroista vintissä odottamassa, että asuntoni valmistuisi. Varmaan huomattava osa niistä ei koskaan pääse siihen asuntoon.

    Hienoimmat perintöastiat nimenomaan kannattaa pitää jokapäiväisessä käytössä. Siten pääsee nauttimaan niiden hienoudesta mahdollisimman paljon. Muita vastaavia astioita ei sitten tarvitakaan.

    Minulle tuottaa ongelmia paperin kasaantuminen. Tuntuu, että joitakin papereita pitäisi säästää, mutta niille ei kuitenkaan ole järjellistä paikkaa. Tämä on työn alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paperit ovat meilläkin haasteellisia. Varsinkin yrityksellä on monia papereita, joita pitää säästää, mutta jotka "eivät kuulu mihinkään". Mulla on mappi tälläisille papereille erikseen.

      Poista
  4. Meillä kyllä tavarat on vallanneet talon, Onneksi on sentään vintti, mihin voi säilöä tavaroita, jotka pääsevät välillä käyttöön, kun muutoskaipuu iskee :)
    Ja sitäpaitsi minut tekee onnelliseksi kirppiksillä pyöriminen ja kivat löydöt sieltä :D Ja kyllä kuitenkin varaan välillä kirppikselle myyntipöydänkin ja silloin yritän kyllä päästä ulos kirpulta, ilman että mitään ostan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se tavaran määrä haittaa, mikäli itseä ei häiritse ja säilytystilaa riittää... :)

      Poista
  5. Olipas mainio kirjoitus. Näitä asioita olen itsekin pohtinut viime aikoina kovasti. Olen viime muutosta saakka kärsinyt tavaraähkystä ja halunnut eroon kaikesta turhasta. Siitä eroon hankkiutuminen on vaan tuntunut vaivalloiselta. Mutta aina kun jostakin pääsee eroon - parhaimmillaan niin, että saa myytyä jotain - tulee mahtava fiilis. Minulla tavaraähky ei johdu siitä, että olisin muuttanut pienempään asuntoon. Päinvastoin, muutin paljon paljon isompaan, jossa on ruhtinaallisesti säilytystilaa. Siitä huolimatta iski tällainen tavaraähky päälle. Tai ehkä juuri siksi. Kun huomasi, miten helposti sitä turaa tavaraa kertyykään, kun on tilaa sen säilyttämiseen. Eikä siitä tavarasta ole kuin pelkkää harmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavaraähky on hyvä nimitys, vaikkakin meillä se ähky johtuukin lähinnä säilytystilan puutteesta :)

      Poista
  6. Aivan ihana postaus!!!

    Olen aivan samaa mieltä kaikessa sun kanssasi. Ja mä olenkin raivannut kodistamme oikeastaan kaiken turhan pois. No, ehkä jotain vielä löytyis jos oikein kaivais... mutta pääosin kuitenkin meillä ei ole mitään turhaa. Olen karsinut vuosikausia, ja syksyllä remontin viimeinkin valmistuttua sain todeta, että nyt olen saavuttanut sen pisteen, minkä haluankin tavaran suhteen. Meillä on vanha talo, ei kummoisia säilytystiloja - mutta eipä tarvii ollakaan. Munkin mielestä paras konsti saada tavarat mahtumaan on se, että vähentää niitä eikä osta lisää. Oli ihanaa, kun sain nyt remontissa suunnitella talon mahdollisimman toimivaksi myös säilytystilojen suhteen. Eli mahdollisimman VÄHÄN esimerkiksi keittiöön kaappeja. Mitä sitä ilmaa säilyttelemään kaapeissa... =) (kotikuvia näet blogissani, jos haluat tulla kurkkaamaan)

    Mä en tajua, miksi ihmisillä on niin paljon kaikkea turhaa... mutta kai se on jotenkin luonnekysymys. Mä olen varmaankin aika käytännöllinen ihminen ja mua jotenkin melkeinpä häiritsee tavarat, millä ei ole mitään funktiota. On meilläkin muutamia juttuja ihan vaan koristeina, ja ehkä vähemmilläkin kynttiläkipoilla pärjäis, mutta pääosin kuitenkin olen tehnyt tuon saman mitä sinä kerrot tehneesi, ison karsimisen ja totaalisen miettimisen mitä tarvii ja mitä oikeesti ei.

    Meillä on vaatettakin tosi vähän, mun ja miehen ja osittain lastenkin vaatteet mahtuu yhteen kaappiin jne. Minusta on ihanaa, kun ei ole paljoa mitään tavaraa, vaan ennemminkin on tilaa. En kaipaa millään lailla shoppailua, ei yhtään kiinnosta sellanen kaupoilla vaeltelu. En myöskään käy kirppareilla - oikeastaan ostan vain tarpeeseen. Mun heikko kohta on astiat, niitä saatan joskus ostella vähän turhaankin, esimerkiksi kivoja kahvimukeja. Mutta toisaalta nautin joka kerta kun näenkin ne nätit kupposet, joten sallin sen itselleni pienenä höpöstelynä.

    Haaveilen, että sitten joskus, kun meiltä on kaikki lapset lähteneet omilleen ja kenties ei ole enää muita eläimiä kuin vaikkapa kissa, niin me hommattais tai rakennettais miehen kanssa ihan pikkuinen talo. Mieluiten pieni hirsimökki, jossa on tupakeittiö, makuukammari ja kylppäri. Ei muuta. Tavarat, joita sinne veisin, olis ne kaikkein rakkaimmat ja tärkeimmät vaan. Tämä meidän nykyinen talo, vaikkei kauhean iso olekaan, on kuitenkin ihan liian iso mielestäni kahdelle ihmiselle... No, jää nähtäväksi miten käy!

    Onnea vielä ihanan pikkuisen vauvelin johdosta! ♥ (Tulin jonkun toisen blogin kautta tänne juttujasi lukemaan vasta tänään ja näin heti ekana vauvauutiset. ♥) Mun miehellä on muuten huulihalkio. Eipä tuo elämää haittaa mitenkään. Ainoastaan viikset ei oikein siihen arven kohdalle kasva, mutta sitä ongelmaa ei taida tulla pikku prinsessan kanssa. =) Saattaa olla myös kosmeettisesti edennyt tuo leikkauksen tekeminen 50 vuodessa, eli jääkö tänä päivänä edes suuremmin näkyviin se koko halkiokohta, en tiedä.

    Taidanpa liittyä lukijaksi, niin on ihania eläinjuttujakin sulla!

    VastaaPoista