torstai 26. marraskuuta 2015

Erilaista ruokaa

Meillä kasvatetaan jauhopukintoukkia, eli jauhomatoja ihmisravinnoksi.


Toukkien hoitoon menee päivittäin aikaa noin viisi minuuttia, joista kolme minuuttia tappelen lastenpitävän kaapin oven kanssa, jotta saan sen auki. Purkkiin laitetaan uusi tuore syötävä (omena, lanttu, porkkana...) ja samalla poistetaan vanhat ruuat, jotta ne eivät pääsisi homehtumaan sinne. Toukkien seasta on syytä ottaa koteloituneet kaverit erilliseen purkkiin samalla. Minä hoidan tämän epämiellyttävän pönkimisoperaation lusikalla, mutta Joonas siirtelee toukkia sormilla. Lusikalla on kumminkin helpompi napata kotelo pois purkista. Koteloituneet kaverit on syytä ottaa erilliseen astiaan, jotta toukat eivät pureskele niitä. Toukan syömästä kotelosta voi kuoriutua viallinen kuoriainen. Meillä koteloituneita toukkia alkoi löytymään noin viikon päästä jauhomatojen tulosta.


Sitten kun purkki alkaa näyttää likaiselta, niin se on syytä puhdistaa. Me ollaan kipattu purkin sisältö toukkineen kaikkineen siivilään, jolloin toukat jäävät siihen ja kakat tippuvat roskikseen.


Vajaa kahden viikon päästä kuoriutui ensimmäinen kuoriainen, eli jauhopukki, jota Ronsku kutsuu kotoisasti koppiaiseksi. Koppiaiset siirretään sitä mukaan kun niitä kuoriutuu erilliseen astiaan, jossa ne saavat lisääntyä rauhassa. Kun pieniä toukkia alkaa näkymään koppiaiset siirretään jälleen eri astiaan lisääntymään lisää. Kun toukat ovat kasvaneet tarpeeksi ne voidaan syödä. Siitä lisää tuonnenpana, vielä hetki pitää odotella että pikkutoukista kasvaa vähän isompia. 
Jännityksellä odotan miltä toukat maistuvat, vai tuleeko niistä kananruokaa? Ovathan ne helppoja ja hyviä proteiininlähteitä kanallekin, joten kyllä meillä toukan kasvatus jatkuu jokatapauksessa. Suostuisitteko maistamaan?

Kasvatamme syötävät toukat itse, sillä kaupan toukista ei tiedä yhtään mitä ne ovat syöneet. Lisäksi eläinkaupan toukissa on suuri kuolleisuus kun purkkia pönkii. Itse kasvattamissa toukissa puolestaan ei ole juurikaan kuolleita.
Me päädyimme jauhomatoihin niiden helppohoitoisuuden vuoksi. Ne eivät myöskään pidä minkäänlaista ääntä, eivätkä karkaile helposti.

Pari linkkiä hyönteisistä kiinnostuneille:

maanantai 23. marraskuuta 2015

Sairastuvalla

Tänään ollaan sairasteltu. Ronja on kuumeessa.

Onneksi kaakao, johon on sekoitettu mesiangervoa joukkoon auttaa.
Ja korvakipu helpottaa vähän kun painaa sukalla, johon on murskattu valkosipulia.

Meille on saapunut Joulu. 
Käydään kaverin luona askartelemassa välillä ja tällä kertaa syntyi tonttuja ja joulukuusen koristeita. Lapset tekivät ihan itse.


Kahden isoimman lapsen nukkuessa ehdin hyvin siivota navetan. Rico-koira tietenkin apuna. Veera kantorepussa mukana hommissa, taisipa vauvakin ottaa pikku tirsat siinä samalla.


sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Hetki

Kun kissa on poissa hiiret hyppii pöydillä...? :D
Pizzaa tulossa!

maanantai 9. marraskuuta 2015

Viikon hulabaloo

Viime viikko meni hurjaa vauhtia. Kotona ei ehditty kuin pyörähtämään, oli kuulkaa tapahtumaa kerrakseen. 


Kerhoa, harrastuksia, pikkujouluja, Elma-messua ja isänpäivää täynnä koko viikko. 
Elma-messuille sain messukeskuksesta bloggaajapassin.
Pikkujoululahjaksi annettiin itse tehty rasia, johon tein marmeladia ja suklaapalleroita sisälle. 

Isälle puolestaan teetin omalla tekstillä tee-paidan ja mies sai kaipaamansa lehden isänpäivälahjaksi.
Tänään ollaankin oltu vain kotona.

Aloitettiin tekemään tyttöjen kanssa paperia. Paperin ämpäriin silppuaminen on kuulkaa mukavaa hommaa ihan kaikista. Veera-vauvakin viihtyi hyvin! Vielä ei silppua tullut tarpeeksi yhden päivän paperiroskista, mutta jatketaan repimistä ja saadaan toivottavasti joulukorttiainekset kasaan.

Ehdin tänään myös käydä pienellä juoksulenkillä ja tekemään kuntopiirin kotona. On niin vapauttavaa päästä vihdoin liikkumaan niin kuin haluaa, vaikkakin lasten ehdoilla tietenkin.

tiistai 3. marraskuuta 2015