perjantai 10. helmikuuta 2017

Onko maito terveellistä?

Jokunen vuosi sitten kohistiin A1 maidon aiheuttamista haitoista. Dokumentissa Pilattu maito nostettiin esiin eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa maitoallergiaan.

A1 Maidosta vapautuu Beta-Kasomorfiinipeptidit-7 (BCM-7), jonka uskotaan olevan haitallista. A1 maito on yhdistetty diabetekseen, lapsikuolleisuuteen, sydänsairauksiin, ruuansulatuskanavan ongelmiin ja autismiin. BCM-7 epäillään olevan myös osallisena vauvojen kätkytkuolemiin (tutkimus) ja uniapneaan. Äidin maidon, sekä vuohen- ja lampaanmaidon kaseiini on A2 tyyppiä.
A2 maitoa on tutkittu laajalti. Kumminkaan kiistatonta näyttöä sen terveellisyydestä A1 maitoon verrattuna ei olla pystytty tutkimuksissa todistamaan. EFSA on jopa arvioinut A1 maidon harmittomaksi. Toisaalla taas on tehty tutkimus BCM-7 vaikuttavan laktoosi-intoleranssiin.
Valtarotujen edustajista (holstein-friisiläinen ja ayshire) puolet lypsävät A2 maitoa. Itäsuomenkarjasta 71%, pohjoissuomenkarjasta 61,5% ja länsisuomenkarjasta 67% lypsävät A2 maitoa.


Toiset taas epäilevät maidon homogenoinnin olevan syynä vatsaoireisiin ja ihottumaan.
Homogenointi tarkoittaa että maidon rasva pilkotaan pieneksi koneellisesti. Kuluttajan silmissä se on havaittavissa kun maidon pinnalle ei kerry rasvaa, vaan maito pysyy "tasapaksuna" ilman ravistustakin. Homogenoinnin ei pitäisi muuttaa maidon laktoosin rakennetta. Toisen teorian mukaan homogenointi pilkkoo maidon laktoosin niin pieneksi, että ne pääsevät imeytymään verenkiertoon, joka taas aiheuttaa ongelmia.

Arlan homogenoimattomista maitotuotteista löytyy lista täältä .
Maitomaan valmistamista tuotteista homogenoimattomia ovat voi ja raejuusto.
Valion homogenoimattomat tuotteet ovat täällä.

Moni varmasti tuntee jonkun laktoosiyliherkän, joka pystyy juomaan Saksalaista Milbona maitoa ja syömään Saksalaista jäätelöä (Lidlistä). Tuotteet ovat homogenoitu ja ne sisältävät A1 maitoa. Tuotteiden sopivuutta laktoosiyliherkille ajatellaan johtuvan lehmien syömästä rehusta. Erään (pienen otannan) selvityksen mukaan Saksassa yli 75% lehmien syömästä rehusta on karkearehuja ja suomessa 67%. Saksassa lehmät syövät maissisäilörehua ja juurikasleikkeitä nurmisäilörehun lisäksi, kun Suomessa taas lehmät syövät pääosin nurmisäilörehuja. Saksan lehmät söivät nurmisäilörehua 34% ja suomessa 64%. Mielestäni ero on yllättävän pieni karkearehun määrän suhteen. Lisäksi luulisin että nurmisäilörehu on naudalle luonnollisempaa ruokaa kuin maissisäilörehu ja juurikasleikkeet...

Minun on helppo uskoa lehmien ruokavalion vaikuttavan maidon laatuun, vaikuttaahan ihmisilläkin äidin syömä ruoka vauvan mahakipuihin. Joidenkin mukaan ruokavalio vaikuttaa suoraan vauvan ihon kuntoon ja lääkärin koliikiksi diaknisoima huutokin lakkaa kun äiti katsoo mitä syö. Virallisesti tosin koliikkiin ei ole syytä, joka kymmenes lapsi huutaa lääkäreiden mukaan syyttä kipujaan... Hormoninäppylöihin on lääkäreiden mukaan syynä äidinmaidon mukana vauvaan kulkeutuvat hormonit. Toisen teorian mukaan näppylät vauvan iholla on yliherkkyyttä jollekin (äidin syömälle tai korvikkeessa olevalle) ruoka-aineelle.
Olen pitkän aikaa miettinyt myös ruokavalion vaikutusta sairauksien hoidossa. Eläinlääkäriin mennessä heti ensimmäinen kysymys on että mitä lemmikki syö. Lääkärit eivät kysele mitään ruokavaliosta, kakan koostumuksesta (aivan, tärkeä osa hyvinvointia, eläinihmiset tietävät varmasti!) tai sisäilmasta (eläimillä kuivikkeiden pöliseminen voi aiheuttaa joitakin ongelmia). Tuotantoeläimillä on mainittu kattavalista erilaisista puutostiloista, jotka aiheuttavat erinäisiä sairauksia. Sen sijaan mainitessani lapsen atooppisen ihottuman pysyvän kurissa vitamiineillä saan osakseni silmien pyörittelyä.

Maitorasvat ovat yhtälailla kiistanalaisia. Maitorasvan väitetään aiheuttavan verisuonten kalkkeutumista ja siksi yleisesti suositellaan vähärasvaisia maitotuotteita. Toisaalta maitorasvojen on myös tutkittu ehkäisevän 2-tyypin diapetestä. Joissakin lähteissä on myös mainittu maitorasvan ehkäisevän sydäntauteja ja syöpää, sekä pitävät hoikkana. Antti Heikkilä on myös maininnut rasvattoman maidon aiheuttavan hedelmättömyyttä.

Oli maito terveellistä tai ei, en usko ratkaisun löytyvän lähivuosina. A2 maitoa tuottavat suuremmalla todennäköisyydellä vain vähemmän tuottavat rodut (suomenkarja, jersey...). Vaatisi suuren panostuksen että kaikki maito saataisiin A2 maidoksi ja sen pitäisi tapahtua vähin äänin. Eihän epäterveelliseksi tai sairauksille altistavaa maitoa kukaan haluaisi ostaa. Homogenointi auttaa tuotteiden säilyvyyden parantamisessa, joten on sanomattakin selvää että teollisuus ei halua edes kuvitella sen olevan syynä laktoosiyliherkkyyteen. Tuotteiden tulee kestää tarpeen vaatiessa isältä pojalle ulkonäköä muuttamatta. Kaikkihan muistavat hampurilaisen, joka ei muuttanut muotoaan 20-vuodessa?
Mikäli syy on lehmien syömässä rehussa on sitä hankala muuttaa ilman että lehmien tuotos kärsii tai että sitä saataisiin tuotettua edullisesti. Edullisuus on tärkeää suurille massoille. Kyselin kerran eräässä facebookin ryhmässä mikä on tärkein kriteeri ruokaa ostaessa. Vain pieni osa vastasi kotimaisuuden olevan etusijalla, kun taas suurinosa sanoi että ostavat edullisinta ruokaa. Vain rasvasta ja valkuaisesta maksetaan hieman lisähintaa tuottajalle, muuten meijerit maksavat määrästä. Ilmasto olosuhteet taas vaikuttavat siihen mitä rehuja pystyy ja on kannattavaa viljellä.

Onko maito sinun mielestäsi hyvis vai pahis? Pidätkö maitoa epäterveellisenä? Uskotko A2 maidon olevan terveellisempi vaihtoehto?

8 kommenttia:

  1. Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä! Itselleni maitotuotteet sopivat huonosti ja aiheuttavat sekä iho-oireita että vatsakipuja. Olen saanut pahan atooppisen ihottuman hallintaan vähentämällä maitotuotteiden syöntiä. Olen saanut lääkäreiltä ristiriitaisia näkemyksiä tuosta maidosta. Entinen työterveyslääkäri oli sitä mieltä, ettei aikuinen ihminen voi olla maidolle allerginen. Toinen lääkäri taas sanoi jokin aika sitten, että atoopikolla esim. maito ja viljat voi vaikuttaa ihottumaan, vaikkei varsinaista allergiaa löytyisikään. Minulla tosiaan on vuosien varrella testailtu laktoosi-intoleranssia ja maitoallergiaa useaan otteeseen, mutta mitään ei ole löytynyt. Olen yrittäyt tehdä omatoimista testausta ja vertailua, kun kausittain maitotuotteet tai jotkut tietyt maitotuotteet vaikuttaisivat sopivan vähän paremmin, mutta en ole kyllä toistaiseksi keksinyt mitään johdonmukaisuutta tuossa?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä lapsella ei ollut kyse atooppisessa ihossa maitoalletgiasta, vaikka maito tuntui pahentavan kutinaa... kun vitamiinitasapaino saatiin kuntoon niin kutina ja ihottuma hävisivät. Nykyään ihottumaa tulee vain liian sokerin syönnistä.

      Poista
  2. Meillä ei juoda lehmänmaitoa, ei aikuiset eikä lapset. En ymmärrä miten nykypäivän ravintovarannoilla tarvitsisi juoda toisen eläimen lapsille tarkoitettua juomaa.

    Ruokajuomana on meillä vesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä juodaan maitoa nyt ja jatkossakin. Maitoa ollaan juotu todella kauan ja yhä nykyään se on kehitysmaissa tärkeä ruuan lähde. Varmasti ilman maitoa pärjää hyvin, mutta niin pärjää ilman lihaa, munia tai vaikka joitakin kasviksiakin...
      Nykypäivänä tosiaan on varaa valita!

      Poista
  3. Minun olisi vaikea kuvitella elämää ilman maitotuotteita. Voita, rahkaa sun muita. Maitoa juon ruuan kanssa ja käytän sitä kahviin ja teehenkin.
    En tiedä onko se hyväksi minulle, mutta lähes viisikymppiseksi olen saanut ihan perusterveenä elää. Luita ei ole murtunut, yhtä kynnykseen potkaistua pikkuvarvasta lukuunottamatta. Ihottumia eikä allergioita ole. Kyllähän näihin nyt muutkin asiat vaikuttavat kuin maito.

    Ennenmuinoin lehmä ja sen talven aikana tuottama maito saattoi kuitenkin olla perheen hengissä selviytymisen ehtona. Kun viljalaari ammotti tyhjyyttään, saattoi vielä ammun utareesta saada tilkan maitoa. Sillä selvittiin siihen asti, kunnes taas luonto alkoi antamaan satoa. Mutta tälläisestähän meidän nykyihmisten ei tarvitse murehtia. Nykyään voidaan tehdä valintoja ja pohtia mitä syödä ja mikä on meille hyväksi. Aina ei ole ollut vaihtoehtoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan samaa mieltä! Tosin ainahan voi miettiä mikä on se paras vaihtoehto itselle: saksalainen maito, homogenoimaton, raakamaito, A2 maito... rasvaton maito. Kun nykyään voi valita :)

      Poista
  4. Mmaodon rasva pallerot ja niiden kuorikertos on mahdollisesti yksi selitys. Saksalaisen ja suomalaisen maidon eroa se ei tosin selitä. Homogenointi pilkkoo rasvan ja muuttaa kuorikerroksrn järjestäytymistä niin, että kuorta suhteessa sisältöön on enemmän. Googlaa shcolarilla (MFGM) milk fat globule menbrance. Toinen juttu on voihappo eli butyraatti. Lotta Nylund väitteli suolistobakteerien tuottaman butyraatin yhteydestä pienempään atopiariskiin. Lounnostaan voihappoa on maitorasvoissa. Siitä on tehty useita tutkimuksia, kuinka suun kautta nautittu voihappo autta eri sairauksissa. Sitä en tiedä onko vertailtu, mikä ero on suun kautta tai suolistossa tuotetull voihapolla. Anyway, maitorasva sisältää sitä. Meillä atoopikko syö kuituja ja juo luomu täysmaitoa, ja iho on suht hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pitääkin googlata tuotakin asiaa :)

      Poista